GSK GÄVLEN SUOMALAINEN KERHO 60 VUOTTA

GÄVLEN SUOMALAINEN KERHO 60 VUOTTA.
Kerhon 60-vuotisjuhlaa vietettiin lauantaina 6:s lokakuuta Bomhusin Folketshusilla.
Juhlavieraita oli saapunut paikalle reilut 120 henkeä. Ohjelma koostui Anneli Thylinin tekemästä kerhon historiasta vuosikymmenien varrelta kunkin ajanjakson musiikilla maustettuna illan tanssiorkesterin esityksinä.                                      Juhla jatkui illallista nauttien ja juhlan päätteeksi tansittiin Aila Mattilan ja Heidi Kaarron sävelin.     Alla seuraa kerhon historiikki tekstinä.

KERTOMUS GÄVLEN SUOMALAISEN KERHON 60 VUODEN TAIPALEELTA.

Gävlessä juhlittiin suuresti 6. lokakuuta 2018 kerhon täyttäessä tasaiset 60 vuotta. Ruotsinsuomalaisen viihteen suurien taiteilijoiden Aila Mattilan ja Heidi Kaarton esitykset nostivat monelle juhlijalle mieleen muistoja menneistä ajoista. Saimme kuulla kuuden vuosikymmenen suosituimmat iskelmät, niin sanotut mieltä hempeästi kutittavat korvamadot, aina tämän kertomuksen vuosikymmenien vaihtuessa. Vuosin mittaan, juuri näitä kappaleita kuunnellessa ja välilläkin, ovat kerhon jäsenet uurastaneet ruotsinsuomalaisten puolesta.

Gävleborgin Lääninmuseossa on yksi esine joka muistuttaa niistä aikaisemmista kahdestakymmenestä tuhannesta suomenkielisestä metsäsuomalaisesta, jotka jo 1500 – 1600 luvulla ylittivät silloisen rajattoman rajan tänne Ruotsin puolelle. Monet heistä siirtyivät sisämaahan tilojen raivaajiksi. Uudisasukkaiden maatilat nimittäin saivat tuliaislahjaksi seitsemän vuoden verovapauden. Useammat heistä pärjäsivätkin hyvin.

Muistoksi museossa näistä metsäsuomalaisista siis on yksi esine: tuohivirsu! Missähän sen toinen pari lienekään? Jospa olisi virsut molempiin jalkoihin, niin kätevämpi olisi käydä eteenpäin, niin, sinne Satumaahan käydä vois, niin kuin Unto Mononen selvitti tunteet, ihmisten tarpeet ja tilanteen jo vuonna 1955.

Olihan puolet 1940 ja 1950-luvulla Ruotsiin tulleista suomalaisia. Monien sotien jaloista tuli pakolaiset, tuli sotalapset, tulivat pakolaiset sotien jälkeenkin. Tuli perheitä pohjoisesta, tuli etelästä, tuli maalta ja kaupungeista. Tuli yrittäjät, tuli sosiaalipoliittiset laivapakolaiset, tulivat nuoret miehet terveet voimakkaat. Ja tänne tuli alipalkatut riskit naiset, tänne jossa samasta tehdastyöstä sitkeät saivat saman palkan kuin miehetkin. Tulivat opiskelijat, ammattilaiset, yhtiöt, nuoret innokkaat ja lapsia tuli ja tuli ja tuli aina vaan.

Jo 1950-luvulla eräät gävleläiset pohtivat suomenkielisten elämää ja tarpeita. Marraskuun alussa, vuonna 1958, Yrjö, Aaro, Veikko, Aimo ja Eetu lähettivät sanan kylälle, että Kafé Linnéssä on marraskuun 23:s päivä hyvin tärkeä kokous. Kokouksessa 44 henkilöä päätti perustaa Gävlen Suomalainen Kerhon, GSK:n. Parin kuukauden päästä johtokuntaan valittiin Aaro, Yrjö, Arvo, Leo, Aimo, Eero, Väinö ja Pentti. Ensin Hertta ja sitten Ester hoitivat kerhon raha-asiat ja tarkkanäköiset Juho ja Oiva tutkivat rahojen käytön. Kahvilassa vastaleivotun Puheenjohtaja Pentin lisäksi GSK:n puheenjohtajan nuijaa on heiluttanut viisi naista ja yksitoista miestä: Alpo, Sulo, Marjatta, Juho, Irma, Vesa, Simo, Anneli, Esko, Vesa, Kauko, Jorma, Kauko, Anja ja Tuulikki.

Ensimmäiseen Uudenvuodenjuhlaan, silloin 1950-luvun viimeisenä vuonna, tuli 220 juhlijaa. Liikunta- ja urheilutoimintamme laajeni ja GSK:n oman jalkapallojoukkueen pelit, jotka alkoivat 1950-luvulla, jatkuivat aina 1990-luvulle saakka. Jo 1950-luvulta lähtien on kulttuuritoimintamme luonut ja jakanut iloa arkeen ja juhlaan. Se ei ole tiellemme huolen häivää aiheuttanut, aivan kuten Katri-Helena siihen aikaan lauloi kuutamokulkijan huolettomuudesta.

Jo 1960-luvulle käännyttäessä olivat GSK:n, Hoforsin, Borlängen ja Fagerstan seurojen väliset Henkiset kilpailut tosi suosittuja. Lajeja oli seitsemän: Kansalliset laulut, Näytelmät, Lausunnat, Gisällilaulut, Puheet, Humoreskit ja Kupletit. Heti lähtöön Irja voitti Kupletti-sarjan ja Aimo Humoreski-sarjan. Ja näin aukesi GSK:n voitontaival joka kesti ja kantoi vuosikymmeniä eteenpäin.

Kulttuurituotantoomme osallistumista ja korkeatasoista taitamista pönkittivät Yrjö, Aimo, Kerttu sekä sisarukset Arja, Irja ja Irma. Kuorolaulu, yksinlaulu, runojen kirjoittaminen ja lausunta, näytelmät, huumori ja kansantanhu olivat erityisen hauskoja harrastuksia. Tansseissa tiuhaan tahtiin soittivat ihan oikeat orkesterit: Neliapila, Haapalan yhtye, Räsäset ja Pepsi sekä Suomesta vierailevat suurtaiteilijat. Tanssijoita oli paikalla valtavat määrät, tuhansia. Siinä sivussa riskit miehet huolehtivat yleisestä järjestyksestä sisätiloissa niin, että jatkot siirrettiin tantereella telmimiseksi.

Urheilu oli myös suuressa suosiossa. Harjoittelimme hiihtämään ihan hirveetä vauhtia ja tietysti voitimme melkein kaikki piirikilpailut, suksiessamme erimittaisia latuja pitkin toisten seurojen edustajien edellä. Kalastus ja pilkkionginta, pingis, shakki ja biljardi olivat hieman rauhallisempia harrastuksia. Naiset, ja miehetkin, menestyivät monessa kovassa lentopallo-ottelussa. Kimmo ja Esko olivat se erottamaton pari yleisurheilu-toimintamme ympärillä.

GSK:n Open-kilpailut keräsi suurimman osanottajamäärän: 171 kilpailijaa. Kolme kertaa järjestimme Gävlen stadionilla myös RSKL:n valtakunnalliset yleisurheilukilpailut. Ennen voimien hiipumisen alkua meillä oli yli 180 urheilevaa nuorisojäsentä! Kaiken tämän toiminnan järjestimme ympäri kaupunkia sijaitsevissa lainatuissa tiloissa. Konttorin tärkeät, aina vaan lisääntyvät paperit, kannoimme 1960-luvulla vetäjien keittiön pöydiltä Södra Stapeltorgsgatanille.

Vuonna 1970 pidimme Suomituvalla suuret Tupaantuliaiset. Paikka on ennen aikaan metsäsuomalaisten asuttama Hanåsenin, Finnbäckenin rajaama pientila, jonka Korsnäs Marma AB antoi käyttöömme. Eräät Arvovaltaiset vieraat lahjoittivat kuntopyörän ja henkilöváan: nehän olivat sisätilakäyttöön hyvinkin tarpeellisia vempeleitä. Lahjaksi saimme myös yhdeksän kappaletta jumalattaren koristamia tuhkakuppeja! Siihen aikaan varmaankin nekin olivat sisätilakäyttöön tarkoitettuja ja Terveyden vaakalaudan alimmaiseen kuppiin kuuluviksi ohjattu. Suurimman ja kauaskantoisimman lahjan saimme Korsnäs Marma AB:ltä: saimme vuokrasopimuksen käyttää Suomitupa-pientilaa ihan ilmaiseksi.

Konttorin tärkeät paperit kannettiin 1970-luvulla Åkargatanille. Lasten ja nuorten oma toiminta vahvistui, kun GSK:sta vuonna 1972 tuli myös nuorisojärjestö. Gävlen kunnalta vaadimme hyvin itsepintaisesti suomenkielisiä esi- ja peruskouluryhmiä sekä ala-asteen luokkia ja neuvottelimme ne toteutettaviksikin. Myös suomenkielinen vanhustenhoito kuului jo silloin palveluvaatimuksiimme, niin kuin tulkkitoiminnan asianmukainen järjestäminen.

Voitto, Irja, Vesa ja Esko kouluttivat jukuripäisimpiäkin kunnan virkamiehiä ja työntekijöitä maahanmuuttajien tilanteesta, esiintyneistä hankaluuksia ja ehdotimme päättäjille ratkaisuja ongelmiin, ratkaisuja jotka olivat meille sopivia. Paikallinen ja valtakunnallinen vähemmistöpoliittinen työmme jatkuu yhä tänäkin päivänä.

Kulttuuritoimintamme kukoisti 1970-luvulla. Tanhuryhmä Karkelot kiersi ympäri maita ja mantereita niittäen kunniaa. Irja, Irma, Eino ja Rutasen pojatkin tekivät tämän eteen paljon töitä vapaa-ajallaan. Vuosikymmenen lopulla GSK:n koko-illannäytelmät kipusivat Kaukon ohjauksella ammattimaiselle tuotantotasolle, niin kuin esimerkiksi näytelmä Karkausvuoden kommellukset. Kolme kertaa järjestimme myös RSKL:n Teatteripäivät. Urheilun ja yleisurheilun suosio jatkui vielä seuraaviin vuosikymmeniin. Pelasimme salibandyä ja jääkiekkoa niin kauan kuin olosuhteet sen soivat.

Suomen kansalaisille myönnettiin vuonna 1976 äänioikeus Ruotsin kunta- ja maakäräjävaaleissa. Osallistuimme vaalia edeltävään yhteiskunnalliseen työhön ja kutsuimme eri puolueiden edustajia kuuntelemaan jäseniämme ja vastaamaan kysymyksiimme. GSK:n vaalityö toimii tänäkin päivänä. Tarjoamme vaalihuoneen ja vaalityöntekijät Suomen vaaleissa äänioikeuden omistaville ruotsinsuomalaisille ja kehoitamme jäseniämme käyttämään äänioikeuksiaan molempien maitten vaaleissa.

Seuraavana vuosikymmenenä, siinä 1980-luvun puolivälissä, meillä oli yli 300 nuorisojäsentä. Ja niin kesti kaikenlaisen urheilun, teatterin ja muun kulttuurin kukoistuskausi. Sen jälkeen alkoi nuorempien, nyttemmin ilmeisesti myös ikääntyvien yleisurheilua harrastavien jäseniemme siirtyminen ruotsalaisten joukkueisiin, kun heitä en niin kovin monta enää tänä päivänä tunnu meillä olevan.

Konttori oli 1980-luvulla Åkargatanilla. Sieltä tärkeät paperit kannettiin Korsnäs Marma AB:n omistamiin purkutaloihin Bomhusiin. Hanåsenin Suomitupa paloi, mutta yhtiö rakennutti uuden joka vihittiin käyttöön vuonna 1981. Samalla saimme heiltä toisen suuren lahjan: vuokrasopimuksen, joka antaa GSK:lle oikeuden käyttää pientilaa niin kauan kun meillä on yksikin jäsen jäljellä. Vuokra on se entinen, 0:- kruunua. Järjestyyköhän tämä jäsenasia ihan itsestään, kunhan tämä meidän rakas jälkipolvemme herää ymmärtämään minkä perinnön jätämme heidän vastuulleen. Vai pitäisikö järjestää synnytystalkoot? Tärkeistä lapsista puheenollen, niin Gävlen kunta lakkautti suomenkieliset ja kaksikieliset luokat 1980-luvun lopulla, vasten ruotsinsuomalaisten tahtoa. Tällä oli suuri ja pitkäaikainen vaikutus toimintaamme.

Jo 1980-luvun lopulta lähtien on Radio GSK 102,7 MHZ lähettänyt ruotsinsuomalaista ja suomalaista viihde- ja toivemusiikkia, kertonut terveisiä ja välittänyt onnitteluja. Ajankohtaiset GSK:n tapahtumat ja Gävlen kunnan tiedotus on selostettu aena saana jäläkee joka laavantaena, selevästi vaekka savoks, jollo kuulijalle o jeännä siinä vastuu, josko ymmärtänneet ja ovat tokenneet paeka peälle, notkuvie ruokapöytäe eäree ja tanssahtammaa sievästi vähäsen nuotinvierestä laalavan tahtiin. Ratioeänessä ja eäne takana o ollunna muitakki ku Jorma, Pia, Kauko, Martti, Matti, Leena, Reijo, Kaija, Kauko, Eija, Maarit, Anna-Liisa, Heidi, Voitto ja Tuulikkikkii. Irma, Irja-Liisa, Liisa, Teuvo, Maire ja Annelikkii. Sanotaa voa, että pitäkee se toosa aena laavantaesi aaki!

Vaikka 1990-luvulla julistauduimme kaksikieliseksi seuraksi, ei siis nuorten paluu GSK:n toimintaan onnistut. Tanhuryhmät Kuperkeikka ja Karkelot kiinnostivat kuitenkin vielä monta lasta ja nuorta. Teimme matkoja ulkomaille ja kerran oli bussilastillinen keikalla Portugalissa asti.

Konttorin tärkeät paperit kannettiin Bomhusin taloista Norra Nyvallsvägenille ja Radio GSK jatkoi lähetyksiä, teki haastatteluja ja hyviä ohjelmia. GSK:n jo ennestään muu vilkas toiminta jatkui lainatiloissa. Suomituvalla olimme joka viikko, vuodet ympäri. Siellä järjestimme kursseja, juhlia, leirejä, grilli-iltoja ja bingonpeluuta sekä kuntoilua. Sauna veti väkeä, niin kuin varmaan uskottekin.

Konttorin tärkeät yhä painavammat paperit kannettiin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Valbohun. Järjestimme entiseen tahtiin Etelä-Norrlannin piirin Kulttuuripäiviä ja esiinnyimme naapuriseurojen järjestämillä päivillä. Karkelot ja Kuperkeikka toivat usein sitä iloisinta antia näiden päivien yleisölle. Karkelot ja Kuperkeikat pyörivät aina kauempana maailmalla, ihan Kanadassa asti.

GSK:n pirteiden ikäihmisten Ahertajien joka viikkoinen toiminta on ollut ja on edelleen jatkuvaa, monipuolista ja tärkeää GSK:n muun toiminnan ohella. Äitienpäiväjuhlat olemme tuoneet aina toukokuun toisena sunnuntaina suomenkielisen vanhustenkodin juhlasaliin. Juhla on avoin kaikille ruotsinsuomalaisille äideille.

Suomituvalla oli ja on joka viikko jos jonkinlaista touhua ja tohinaa. Saunomisen lisäksi on järjestetty ruokailuja, yhteislaulua, karaokea, tansseja, luentoja ja kuntoilua, töitä, huhtaviljelyä, ruohonleikkuuta ja perunannostoa, pesäpalloa, siivoustalkoita, korjaustöitä, puun kaatoa ja halkojen hakkuutta, kahvinkeittoa ja yhdessäoloa. Sopivin liikuntamuoto lienee tuohon aikaan petanki ja tanssi, niin kuin on vieläkin. Kuukausijuhlat ja Kesäkahvilat antoivat silloin ja antavat nyt mahdollisuuden lipposen vipinään, kun Parketin parhaat kajahtelevat ilmoille siellä metsämökkimme siimeksessä.

Suuret juhlapyhät on vietetty keskellä helteisintä kesää ja paukkuvina pakkasöinä. Juhlimme myös silloin, kun Ruotsin kuninkaallinen sai omakseen läänimme metsäsuomalaisten sukuun kuuluvan miehen ja seuraava kuninkaallinen sai naapuriläänin metsäsuomalaisten sukuun kuuluvan naisen.

Tänä viimeisimpänä vuosikymmenenä konttorin tärkeät paperit kannettiin ensin Södra Centralgatanille. Syksyllä 2018 on taas pöllyytelty näitä jo historiallisia asiakirjoja, kun koko konttorimme muutti Suomituvalle. Riskit miehet voivatkin tämän luettuaan käydä puheenjohtajan juttusilla, niin pääsevät kunnon talkoisiin heti kun Suomituvalla on talkoiden aika, siellä nimittäin töitä riittää kaikille.

Meijä enne 1000-päene Radio GSK:n kuulijakunta on tänä vuonna laajentunna iha miittaamattomaks! Nykyajan rajattoman rajan yli, kerhon kotisivun kautta, kantaa GSK:n omat äänet ja toivemusiikki sukulaistemme ja ystäviemme kuultavaksi Suomeenkin, niin, ympäri maailman. Aina Ruotsin reaali-ajassa lauantaisin kello 16.00 – 17.30. Kotisivun osoite on http://www.wordpress.geflensk.se

Toisen ja kolmannen polvemme paluu GSK:hon ei ole vieläkään oikein onnistunut. Sukupolvet olivat vaihtuneet ja uudet haasteet ovat tulleet vapaaehtoistoiminnan suhteen, yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten mukana.

Vuodesta 1958 on GSK ajanut suomenkielisten etuja. Yksi saavutuksistamme on suomenkielinen vanhustenhoito. Kerhon kansalaisaloitteesta Gävlen kunta liittyi suomenkieliseen hallintoalueeseen vuonna 2012. Sen myötä saimme paremmat mahdollisuudet palveluihin sekä lapsille että ikääntyville ihmisille. Tämä tukee suomenkielen oppimista, elvyttämistä, säilyttämistä ja kehittämistä sekä ruotsinsuomalaista kulttuuriamme.

Vuonna 2016 Gävle valittiin Ruotsin parhaimmaksi ruotsinsuomalaiseksi kunnaksi. Kiitos tästä GSK:n luottamushenkilöille ja kunnan päättäjille, virkamiehille sekä työntekijöille! Ensi keväänä, vuonna 2019, on Suomen vaaleissa ensimmäistä kertaa kirjeäänestys. Tätäkin asiaa ovat edustajamme muun muassa Ulkosuomalaisparlamentin kautta ajaneet päätökseen asti.

Entinen Korsnäs AB, Korsnäs Marma AB, nykyinen BillerydKorsnäs AB, on ymmärtänyt seuratoiminnan tärkeyden ja ruotsinsuomalaisten kiistämättömän vaikutuksen tämän yhteiskunnan positiiviseen kehitykseen. Ilmaiseksi saamme käyttää Suomitupaa monta vuotta kauemmin, kuin ne seitsemän verovapaata vuotta, joita 500 vuotta sitten saapuneille suomenkielisille myönnettiin.

Lopuksi voimme todeta, että sen vanhan tuohivirsun pari on edelleen hukassa. Jotta historiamme Ruotsissa esiteltäisiin kokonaisena, täytyisi näpertää yksi tuohivirsu tämän yksinäisen pariksi joka Lääninmuseossa odottelee kaveria ja katsojaa.

Gävlen Suomalainen Kerho on Ruotsinsuomalaisten Keskusliittoon RSKL:n jäsenseura ja jäsen sen kaikissa erityisliitoissa. GSK:n Jäsenet, Johtokunnat, Jaostot, Ukkokerho, Bomhusin Pimut ja Valbon Iloiset Mimmit, GSK:n Naiset, Ahertajat, Mökkitoimikunta, Radiotoimittajat ja Puheenjohtajat, Vetäjät, Emännät, Isännät: yhdessä olemme toteuttaneet yli 60 erilaista toimintamuotoa aikuisille ja lapsille, 60 vuoden ajan! Annamme heille, meille kaikille, suuret kiitokset tähänastisesta ja toivotamme toiminnallemme onnekasta ja pitkää tulevaisuutta!

Yhteistyössä Gävlen Suomalainen Kerhon johtokunta lokakuussa 2018

Kuvia Kerhon 60-vuotisjuhlasta

    

    

    

Annonser